Pientä pintaremonttia: 80-luku muutti muualle meidän pikkuvessasta

Pikkulapsi- ja erityislapsiarki yhdistettynä työelämän vei vuosia lähes kaiken energiani. Nyt kun kotitilanne on helpottanut, niin minulla jää energiaa muuhunkin ja huomaan kiinnittäväni ympäristöön enemmän huomiota. Nyt aikaa ja tarmoa riittää taas muuhunkin kuin pakolliseen ja ideoita ihan kumpuilee päässä!

Ensimmäinen projektini oli meidän pikkuvessan uudistus. Talon aikaisemmat asukkaat olivat tehneet lähes koko talon kattavan perusteellisen remontin 80-luvulla. Silloin vessa oli ollut varmasti ihan hyvä ja kiva, mutta nyt, noin kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tämä 80-luvun tyyli ei miellyttänyt minun silmääni.

Ennen

Projektia aloittaessa kävin itseni kanssa taistelua voiko hyvässä kunnossa olevat, mutta omaan silmään rumat, kalusteet vaihtaa. Periaatteessa olen sitä mieltä, että tavaroita pitäisi käyttää koko niiden käyttöiän, mutta toisaalta vessan vaaleanpunaiset sävyt olivat minusta kamalat. Lopputuloksen nähtyäni olen ikuisesti kiitollinen ystävälleni, joka asiaa pohtiessani sanoi, että tee kunnolla kun teet. Niin nautit lopputuloksesta enemmän ja katselet sitä kuitenkin vuosia. Se oli hyvä neuvo!

Mitä sitten tehtiin?

Isoin muutos ilmeeseen tuli kun seinät ja lattia pinnoitettiin. Seinistä tuli valkoiset ja lattiasta harmaa. Lisäksi lavuaari ja hana vaihdettiin ja patteri maalattiin. Nurkkakaappi poistettiin, se korvattiin avoimella metallikorilla, jossa voi säilyttää wc-papereita. Ajattelin tämän tuovan enemmän tilantuntua, koska kyseessä on todella pieni tila. En löytänyt sopivaa uutta peiliä, joten päädyimme maalaamaan vanhan kehykset spraymaalilla, saa nähdä miten kestää. Vanhat lamput oli suunniteltu hehkulampuille ja ne toimivat hieman epävakaasti led-lamppujen kanssa (vaikka kanta oli oikea), joten oli helppo päätös uudistaa ne. Valitsin valkoista valoa antavat polttimot (4000K), koska valkoinen valo miellyttää minun silmää. Takaseinälle laitettiin tauluhylly sillä idealla, että siinä olevaa kuvaa voisi helposti vaihtaa kyllästymisen välttämiseksi.

Jälkeen

Suurin takaisku tässä projektissa taisi olla, että rikoin ensimmäisen julistekehyksen lasin heti kättelyssä ja siitä viisastuneena päädyin fleksilasiin tavallisen lasin sijasta julisteen kehystämisessä. Eli minun projektiksi tämä meni oikein hyvin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: