Viime päivinä olen miettinyt työajanseurantaa. Mikä olisi hyvä tapa seurata työaikaa? Ja tuleeko sitä yleensäkään seurata lainkaan?
Itse muistan, että kahdeksankymmentäluvulla omissa työpaikoissani toteutunutta työaikaa (tai ainakin paikallaoloa) seurattiin tarkasti. Oli sellaisia koneella leimattavia kartonkisia kellokortteja telineissä ja esimiehet myös tarkastivat leimauksia viikoittain. Oli oleellista, oliko kellokortti leimattu ajoissa vai muutamaa minuuttia myöhässä. Liian myöhäisistä leimauksista seurasi esimiehen puhuttelu.
Myöhemmin tulivat sähköiset työajanseurantamallit. Eikä enää esimiesten leimojen seuraaminen ollut yhtä näkyvää, koska esimies saattoi katsella leimauksia omassa huoneessaan joko koneeltaan tai paperisilta tulosteilta.
Yhdessä omassa työpaikassani, jossa mielestäni ei ollut työajanseurantavälinettä, minulle huomautettiin, että on meillä siihen väline, sitä kutsutaan omaksitunnoksi. Siinä oli se hyvä puoli, etä ei tarvinnut stressata parin minuutin takia ja lisäksi työpaikalla oli sen verran hyvä henki, että ei siellä kukaan seurannut naapurin tekemisiä sillä silmällä, että tekeeköhän tuo varmasti riittävästi töitä.
Toisaalta olen huomannut, että työajanseuranta voi olla myös elämää helpottava asia. Minulla on kehitysvammainen ja autistinen poika, jonka takia minulle oli etenkin aikaisemmin paljon häneen liittyviä virka-aikaan hoidettavia asioita. Lääkärikäynnit ja tutkimukset toteutettiin sairaalan aikataulun eikä työelämässä mukana olevan äidin aikataulun mukaan. Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että minun työnantajani ovat ymmärtäneet tilanteeni ja joustaneet tarpeen mukaan. Joustosta huolimatta tai ehkä sen takia minusta oli vapauttavaa ajatella, että jos joku (esimies, henkilöstöosasto tai työkaveri) ihmettelee minun poissaoloja, niin minun tekemät tunnit voi tarkistaa työajanseurantajärjestelmästä. Sieltä kyllä ilmenee, että teen riittävästi työtunteja vaikka välillä joudunkin olemaan poissa päiväsaikaan.
Toisaalta, se ettei tarvitse leimailla ja on tunne, että esimies ja työnantaja luottaa minuun työntekijänä tekee itselle hyvän olon. Mutta silloin työajanseuranta jää pääasiassa omalle kontolle niin hyvässä kuin pahassakin. Minulle itselleni hyvin tehty työ on tärkeämpää kuin se kuinka paljon siihen kuluu aikaa. Mieluummin teen joitain ylimääräisiä tunteja kuin että optimoin ajankäytön ja yritän kiireellä saada kaiken jotenkin valmiiksi. Mutta joku voi väsyttää itsensä liiallisella työnteolla ilman että kukaan sitä huomaa.
Ihmiset ovat yksilöitä ja heillä on erilaisia tilanteita ja toiveita työajan seurannasta. Se, miten työajanseuranta kussakin tilanteessa tulisi toteuttaa, varmasti vaihtelee. Paljon riippuu myös työtehtävistä, työntekijöistä ja työpaikan ilmapiiristä, miten tarkkaan ja miten työaikaa pitäisi kussakin tilanteessa seurata.
Photo by Marcin Wichary on Foter.com / CC BY
SINISILMÄINEN BLONDI 