Olin hiljattain ostamassa kotiin tulevaa palvelua ja siihen liittyen kyselin tarjouksia muutamalta eri toimittajalta. Kaikki kartoittamani palveluntarjoajat halusivat toimia siten, että myyjä ensin tapaisi asiakkaan, tutustuisi kohteeseen ja vasta sitten tekisi tarjouksen. Jotain tällaista olin olettanutkin, joten ei muuta kuin tapaamisia sopimaan myyjien kanssa.
Yhdeltä myyjältä tuli ennen tapaamista tekstiviesti, jossa paitsi muistutettiin sovitusta ajasta, niin lisäksi esitettiin toivomus, että tapaamisessa olisivat mukana molemmat aikuiset. Tämä esitetty toive yllätti minut! Siis se, että myyjä heti alkuun esitti tällaisen toivomuksen. Tarkoittiko hän kenties, että minä yksin olisin kykenemätön hoitamaan tätä asiaa? Että mikäli mieheni ei olisi paikalla, niin myyjä tuhlaisi aikaansa?
Ensimmäisenä tuli mieleen vastata viestiin, että jos tarvitaan molemmat aikuiset, niin sitten ei tarvitse tulla ollenkaan. Mutta maltoin kuitenkin mieleni, lähinnä kai siksi, että en siinä vaiheessa halunnut tehdä karsinataa, vaan halusin pohdittavaksi useamman tarjouksen ennen kuin päätän mistä ostan.
Itse tapaamisessa tähän ’molemmat aikuiset’ -kohtaan ei palattu, vaikka olin paikalla (itsepäisesti?) yksin. Myyjän esittämä toive ei siis toteutunut ja tapaaminen meni ihan ok. Pyyntö jäi silti minua mietityttämään. Toisaalta ymmärrän, että myyjä haluaa tavata tai siis esittää myyntiargumenttinsa kaikille päätöksentekoon osallistuville henkilöille, mutta kuitenkin. Eikö se ole ostajan asia päättää, miten asiaa haluaa hoitaa? Itselleni tästä, ehkä viattomasta, pyynnöstä tuli tunne, että myyjä ajatteli minun olevan jotenkin kykenemätön hoitamaan yksin asiaa. Ei ihan hirveän hyvä lähtökohta myyntineuvotteluun.
No, johtiko tämä myyntineuvottelu kauppaan? Ei johtanut. Tosin asiaan vaikutti myös muut seikat, mutta myönnettäköön, että tuskin olisin halunnut ostaa tältä myyjältä yhtään mitään tuon huonon alun ja sen aiheuttaman turhautumisen vuoksi.
Photo on Foter.com
SINISILMÄINEN BLONDI 