Minä ja NLP

Kiinnostuin vuosia sitten NLP:stä (Neuro-Linguistic Programming) yhden lehtiartikkelin (muistaakseni Kauppalehdessä) perusteella. Tuntui, että sitä juttua lukiessani ymmärsin monta asiaa itsestäni. Luin kolmesta erilaisesta ihmistyypistä: visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen. Myöhemmin näihin on lisätty vielä: loogis-auditiivinen.  Tai ehkä se oli mukana jo silloin, mutta meni minulta ohi.

Tunnistin itseni salamannopeasti kinesteettiseksi tyypiksi. Välillä tuntuu, että liike on minulle pakkomielle. Minulla on tapana heilutella jalkojani ja vaihtaa tiuhaan asentoani, en tiedä edes miksi. Artikkelin luettuani ymmärsin, että kehon liike auttaa minua keskittymään ja pitämään vireystasoani yllä. Juuri päinvastoin kuin monesti oli oletettu: oli käsketty lopettaa pyöriminen ja keskittymään ja olemaan paikallaan. Ja tähän muottiin olin yrittänyt (huonolla menestyksellä) tunkea itseäni vuosia. Artikkelin luettuani ymmärsin, että on ihan ok olla sellainen kuin olin ja että sillä minun liikkeellä on jokin minua itseäni palveleva tarkoitus.

Ymmärsin, että sen sijaan, että yrittäisin hillitä minulle luontaista liikettä ja pakottaa kehoni jähmettymään, minun pitäisi ennemminkin käyttää liikettä hyväkseni. Soveltaessani tätä käytäntöön  tein esimerkiksi sellaisen havainnon, että kuunnellessa ajatukseni ei lähtenyt harhailemaan, kun kuunnellessa tein jotain yksinkertaista liikettä, esim. soudin soutulaitteella. Peruskuntotreenit saivat aivan uuden ulottuvuuden: kahlasin näin monta businesskirjaa läpi ja nautin niistä.

Vuosien varrella aina sopivan tilaisuuden tullen olen yrittänyt haalia lisää tietoa NLP:stä. Minulle on selvinnyt, että NLP:tä hyödynnetään niin omassa oppimisessa, kommunikoinnissa kuin muiden ihmisten johtamisessa. NLP muuttui silmissäni yhä kiinnostavammaksi tekniikaksi. Toki törmäsin myös näkemyksiin, että NLP on ihan huuhaata. Niin tai näin, halusin itse kokeilla saisinko NLP:stä lisää välineitä käyttööni.

Kerran ilmoittauduin jollekin NLP-verkkokurssille, mutta se ei ollut minun juttu. Minä kaipaan läsnäoloa ja spontaania keskustelua ja nämä jäivät mielestäni verkkokurssissa puuttumaan. Jätin sen kurssin muutaman jakson jälkeen kesken. Nyt joidenkin elämänmuutosten jälkeen minulle vihdoin tarjoutui tilaisuus panostaa NLP:hen. Harkinnan jälkeen tein päätöksen: nyt on NLP-kurssin (live) aika.

Kurssi kestää yhteensä 16 päivää ja jakautuu useaan 2-3 päivän osuuksiin. Minulla on vasta yksi viikonlopun pituinen osio takana, joten en vielä osaa arvioida kurssi kokonaisuutena, mutta sen osaan sanoa, että odotan jo innolla ensi viikonloppua ja seuraavaa osiota. Tykkään opettajasta ja hänen tyylistään, muut kurssilaiset ovat huumorintajuisia symppiksiä, mielenkiintoisia persoonia. Jotenkin kurssilla tunnen olevani elossa!

Kuvassa kurssin opettaja Reettä Vanhanen ja minä. Taustalla näkyy ensimmäisen viikonlopun opetusmateriaalia.

Tämä ei ole sponsoroitu postaus, ihan tavallinen kurssilainen tuolla olen.